Uunipadalla kokkaamisen riemu

Tuparilahjaksi kavereilta saimme muun muassa Kermansaven Hotpot Duo -uunipadan. Miten he tiesivät??? Ilmeisesti tästä oli ollut eräällä reissulla puhetta, että edellinen ihana Kokki-pata meni rikki ja uusi uunipata hakusessa. Vaan mistä tiesivät, että olimme pohtineet, että koska Kokki-pataa ei enää valmisteta(tietenkään - silloin kun se meni rikki, niin niitä vielä kaupoista löytyi, mutta kun ei heti ostettu, niin ei kai niitä nyt enää mistään löydy), niin tuo Hotpot tulisi todennäköisesti olemaan se, minkä hankkisimme? Ja mistä tiesivät vielä senkin, että tuon kokoisesta uunipadasta olin haaveillut, Kokki kun oli 2,25 litrainen ja tuo on nyt 3 litrainen...

Toivottavasti sain kiitoksen puserrettua suustani, sillä kun paketin avasimme, tuijotin pataa epäuskoisen riemuissani. Tällä viikolla pata siis pääsi heti käyttöön(normaalisti emme tätä pataa sattuneesta syystä[=haudutusaika] tee näin keskellä viikkoa, mutta kun viikonloppuna emme ole kotona - ja totta kai  Hotpotia piti heti päästä koettamaan). Ja voi että, miten paljon sinne mahtui, ja miten ihanasti se haudutti ruoan! ^_^

Ihanainen Hotpotimme!

Uunipata

400 g possun fileesuikaleita
8-12 perunaa, koosta riippuen
3-5 porkkanaa, koosta riippuen
1 pieni bataatti
200 g palsternakkaa
100-200 g herkkusieniä
2 punasipulia(tai yksi iso)
n 5 dl vettä
Fond du chef -kasvisliemiliemikuutio tai tavallinen kasvisliemikuutio, myös lihaliemikuutio käy
1-2 tl thai sweet chili -kastiketta
(2-3 rkl maustettua tuorejuustoa) 0,5 tl kanelia
1 rlk siirappia
savupaprikajauhoa
suolaa
pippuria
chilijauhetta
valkosipulijauhetta

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen.

Kuori ja pilko perunat, porkkanat, palsteri ja kevyesti voideltuun pataan.

Paista possunsuikaleet ja lisää ne pataan. Pilko herkkusienet ja sipuli, ja pyöräytä niitäkin pieni hetki pannulla.

Keitä vesi ja lisää sinne mausteet ja liemikuutio. Mikäli käytät tuorejuustoa, lisää se myös tässä vaiheessa ja anna sen sulaa nesteeseen. Lisää neste pataan ja sekoita.

Hauduta uunin keskitasolla 1,5 tuntia. Laske lämpö sen jälkeen 200 asteeseen ja anna hautua vielä ainakin tunnin. Muista sekoittaa pataa välillä, ja varmista lopuksi kasvisten kypsyys(tosin, jos ne vielä kahden ja puolen tunnin jälkeen ovat raakoja, mie syön hattuni ;P ).

Anna padan vetäytyä uunista ottamisen jälkeen kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Sitten ei muuta kuin nauttiamaan hyvästä ruoasta! :)

Huom! Mitä kauemmin pata saa uunissa muhia, sitä paremmalta se maistuu. Itse annoin padan olla uunissa nelisen tuntia, koska oli aikaa antaa sen hautua rauhassa. Tosin viimeisen tunnin ajaksi laskin lämmön 175 asteeseen.

Vinkki! Aurinkokuivattu tomaatti-, pippuri- ja afrikan paprika -tuorejuustot ainakin sopivat hyvin pataan. Joskus olen käyttänyt myös halloumia, kun sitä sattui kaapista löytymään.

Tupari-valmistujais-menu, osa 3: piirakat

Viimeisenä tupari-valmistujaisten tarjottavista mainittakoon sitruuna- ja appelsiinipiirakat. Taisivat olla maistuvaisia, kun usiampikin vieras on jo halunnut kyseisen reseptin itselleen. :)

Sitruunapiirakan ohjeeseen törmäsin alunperin täällä. Olen kuitenkin muutellut ohjetta jonkin verran, en paljoa, mutta vähän. Ja sitruunapiirakan kohdalla eritoten olen sitä mieltä, että mikäli pohjaankin vielä laittaa sitruunankuorta, alkaa ainakin oma naamataulu näyttämäänkin sitruunalta piirakan syömisen jälkeen...

Appelsiinipiirakka on maultaan vähän lempeämpi kuin sitruunainen ystävänsä.

Appelsiinipiirakka

Pohja:
n. 3 dl (puolikarkeita) vehnäjauhoja
n. 0,5 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 tl vanilijasokeria
100 g voita
1 keltuainen

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Nypi aineet sekaisin kulhossa.

Painele taikina voideltuun piirasvuokaan. Laita taikinan päälle leivinpaperi, ja kaada siihen pussillinen kuivaherneitä. Herneiden idea on siis pitää taikina muodossaan, muuten saattaa olla reunatonta ja pohjamuhkuraista piirakkaa. (Kun tämän ois miulle jo muutama vuosi sitten joku kertonut, niin ei ois tarvinnut ehkä ihan niin montaa lähes reunatonta ja julmetusti kupruilevaa piirakkaa syökästä... ;) )

Laita pohja uuniin ja anna olla noin 15 minuuttia. Tässä välissä ehtii hyvin tekemään täytteen.

Ota leivinpaperi ja herneet pois pohjan päältä(ja laita ne johonkin kippaan/pussiin seuraavaa käyttökertaa odottamaan).


Täyte:
3 appelsiinia
4 kanamunaa
3,5 dl tomusokeria
4 tl vanilijasokeria
1,5 dl vispikermaa


Raasta appelsiinien kuori, halkaise sen jälkeen kahtia ja puserra mehut ulos.

Vatkaa kanamunat ja sokerit vaahdoksi tiukaksi vaahdoksi kahdeksikko-säännön muistaen(eli siis vaahto on valmista, kun siihen saa valutettua kasin siten, että se pysyy siinä hetken).

Lisää joukkoon mehu ja kuoriraaste ja sevauta ne vaahson joukkoon.

Lisää kerma. Vahtkaa vielä hetki, jotta kermakin ehtii vähän kuohkeuttaa täytettä.

Kaada valmis täyte pohjan päälle. Varovasti kannattaa laittaa, sillä ainakin omat piirakkavuokani tulivat ääriään myöten(ja sitten yhtään liiottelematta) täyteen.

Laita piirakka uunin keskitasolle ja paistele noin 45 minuuttia, välillä tarkistaen, ettei piiras pala. Itsellä appelsiini innostui uunista, ja alkoi näyttää kovasti tummumisen merkkejä - laskin siis parinkymmenen minuutin jälkeen lämpöä 150 asteeseen, ja käänsin viimeisen 10 minuutin ajaksi uunin alalämmölle. En tosin ole varma, johtuiko tämä uunistamme vai mistä, mutta varovaisuus kannattaa sen kohdalla...

Anna piirakan jäähtyä kunnolla, mieluiten seuraavaan päivään. Maut pääsevät oikeuksiinsa parhaiten, kun piirakka on jääkaappikylmää.

Koristele halutessasi esimerkiksi kiiviviipaleilla ja tummalla suklaalla.

Vinkki! Piirakasta saat myös sitruunaisen vaihtamalla appelsiinit sitruunoihin. Lisää tällöin kuitenkin 1 tl vanilijasokeria täytteen määrään, koska sitruuna on melko kirpiää.. Lisäksi, jos suinkin omistat yleiskoneen, suosittelen periaatteessa tekemään täytteen siinä. Ei muuten, mutta tuo tomusokeri-kanamunavaahto on miellyttävämpi laittaa koneeseen hurisemaan, koska se ei synny ihan muutamassa sekunnissa...

Sitruunapiirakka puolestaan yllättää kirpeydellään, mutta on silti raikas.

Tupari-valmistujais-menu, osa 2: pizzat

Masaliisat käsiteltiinkin jo, joten jos nyt sitten olisi pizzaohjeiden vuoro. Pohjat ovat tehty Myllyn Parhaan sivuilta löydetyn pizzapohjan ohjeella.


Pesto-tomaatti-mozzarella-pizza

Pesto-tomaatti-mozzarella-pizza. Pahoittelut kuvan laadusta. Jos joku tietää, miten tänne saa lisättyä pystyssä olevia kuvia ilman, että kääntyvät vaakasuoriksi, niin infotkaahan, miten se tehdään. Mie en vain osaa... tämän kuvan vaihdan parempaan, mikäli keksin, miten saan ne pysymään oikein päin.

Pohja:
1,5 dl kädenlämpöistä vettä
1/3 pkt tuorehiivaa
0,5 tl suolaa
2 rlk öljyä
n. 3 dl durumjauhoja

Mittaa kulhoon vesi ja liuota hiiva joukkoon.

Lisää nesteeseen suola ja öljy. Lisää jauhoja pikkuhiljaa, kunnes taikina irtoaa suosiolla kulhon reunoista.

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen, ja anna pohjataikinan kohota täytteen teon ajan.


Täyte:
1,5 prk vihreää pestoa
tomaatteja mielen mukaan
1 prk valmiiksi viipaloitua mozzarellaa(voi käyttää myös sitä palloa)
100-150 g juustoraastetta
pippuria
pizzamaustetta tai oreganoa

Vuoraa kulhon päällä oleva sihvilä parilla talouspaperilla ja kaada pesto sihvilään, jotta ylimääräinen öljy valuu pois, eikä täten tee pizzasta vetistä.

Pese tomaatit ja viipaloi ne. Itse tein tämän kirsikka-/luumutomaateista, sillä ajattelin kokeilla helpottuuko pizzan leikkaaminen pieniin paloihin täten. (Helpottui, ei tarvinnut tahia leikkautumishaluttomien tomaattien kanssa oikiastaan yhtään.) Siirrä tomaatit hetkeksi talouspaperin päälle, jotta niistäkin lähtee ylimääräinen neste.

Levitä kohonnut taikina uunipellille voidellun leivinpaperin päälle.

Levitä valunut pesto pohjan päälle tasaisesti.

Lisää tomaatit tasaisesti pohjan päälle, levitä juustoraaste ja laita mozzarellaviipaleet sen jälkeen tasaisesti pizzaan.

Pöyräytä vielä muutama kierros pippurimyllystä ja pizzamaustetta/oreganoa pizzan päälle.

Paista uunin keskitasossa 12-15 minuuttia.



Tex mex -pizza, tai ainakin meksikolaisia vaikutteita ottanut pizza

Tex mex -pizza. Pahoittelut, ettei parempaa kuvaa ole saatavilla.

Pohja:

1 annos pohjataikinaa

Levitä kohonnut taikina uunipellille voidellun leivinpaperin päälle.


Täyte:
1 prk mieleisesti vahvuista salsaa
0,5 dl ketsuppia
350-400 g jauhelihaa
tacomaustetta
1 keltainen paprika
1 punasipuli
1-2 tomaattia
150-200 g juustoraastetta
chilijauhetta
oreganoa

Ruskista jauheliha. Pilko sipuli ja heitä hetkeksi pannulle jauhelihan kanssa pehmenemään. Lisää tacomaustetta mielesi mukaan.

Silppua paprika ja tomaatit.

Levitä salsa ja ketsuppi pizzapohjan päälle. Ripottele joukkoon vähän chilijauhetta.

Lisää sen jälkeen pohjan päälle jauheliha-sipuli-seos, paprika ja tomaatit. 

Levitä juustoraaste pizzan päälle, lisaa vielä oreganoa ja paista uunin keskitasossa noin 12-15 minuuttia.


Vinkki! Mikäli pizzasta haluaa tarjolle pienehköjä paloja, se kannattaa leikata sen ollessa vielä lämmin. Täten juustokin saattaa suostua yhteistyöhön. :P


Sitruuna- ja appelsiinipiirakoiden ohjeet tulevat todennäköisesti vielä tämän päivän aikana, mutta nyt muihin puuhiin. :)

Tupari-valmistujais-menu, osa 1: masaliisa

Tuparit tosiaan pidettiin viikonloppuna, ja samalla juhlittiin vähäsen myös miun ammattiin valmistumista. Jotain erilaista teki mieli tehdä, ja mielessä vilkkuivat niin juusto- kuin voileipäkakutkin, salaatit ja pasteijat... lista on melko pitkä. Tässä tapauksessa hinta kuitenkin ratkaisi, sillä ei myö nyt mitään kroisoksia kuitenkaan olla. Se taas tarkoittaa sitä, ettei tarjoamisiin viittinyt laittaa ihan älyttömiä summia, ja laskut olisivat nousseet kohtalaisiksi, jos juusto- ja voileipäkakkujakin olisi alkanut 30 hengelle vääntämään. Edullisuus siis ratkaisi, mutta mausta ei siltikään tingitty. Ja taisivathan ne leipomukset upota vieraille, kun ottaa huomioon, että jääkaappiin jäi dagen efteriä varten pienet palat molempia piirakoita, kaksi masaliisapalaa ja yksi pizzapala. Oli kiva kuulla, että leipomukset olivat onnistuneet. :)

Tupari-/valmistujaispippalotarjottavat

Ja tarkennukseksi tähän väliin: en mie yksin näitä tehnyt, kyllä se keittiössä hääriminen aikalailla tasajaoksi H:n kanssa meni.

Mutta tosiaan, päädyimme sitten tekemään sitruuna- ja appelsiinipiirakat, pesto-mozzarella-tomaatti- ja tex mex -pizzaa sekä masaliisoja. Sano kuka mitä hyvänsä, miulle ne on masaliisoja, jolleivät sitten ole väriltään vaaleita. Sitten niitä voi miun puolesta nimittää mokkapaloiksikin. ;)

Masaliisan koristeluun käytin viime kesänä synttärilahjan osana saamiani strösseleitä. Ovat sellaisesta paketista, jossa on neljää erilaista "strösseliä", käytännössä siis erilaisia koristeita.

Vaahtokarkeilla tuunattu masaliisa(eli mokkapalat)

Pohja:
5 dl vehnäjauhoja
3,5 dl sokeria
2 tl soodaa
2 tl vanilijasokeria
2 dl rypsiöljyvalmistetta
4,5 rkl van Houte -kaakaojauhetta
1 dl vettä
1 dl vahvaa kahvia
2 kananmunaa
9 Väiski-vaahtokarkkia
2 riviä Bumbergin tummaa suklaata

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Laita kahvi tippumaan. Itse laitoin keittimeen vettä kahdelle kupilliselle, mutta kahviporoja mittasin tuplamäärän.

Mittaa jauhot, sokeri, sooda ja vanilijasokeri kulhoon ja sekoita. Leikkaa sen jälkeen vaahtokarkit haluamasi kokoisiksi paloiksi terävällä, jauhotetulla puukolla. Vaahtis tarttuu aikalailla tehokkaasti puukkoon kiinni, joten jauhotus on ihan paikoillaan. Pilko samaan syssyyn suklaa pieniksi paloiksi.

Lisää vaahtokarkit ja suklaa kuivien aineiden joukkoon ja sekoita hyvin.

Sulata rypsiöljyvalmiste kattilassa, ja lisää sinne kaakaojauhe sihtaamalla, jottei kaakao jää klönttiseksi.

Lisää jauhoseoksen joukkoon kahvi ja vesi ja sekoita tasaiseksi. Lisää sen jälkeen voi-kaakao-seos taikinaan. Sekoita.

Kananmunat taikinan joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi.

Kaada voidellun leivinpaperin päällä uunipellille. Paista uunin keskitasossa suunnilleen 20 minuuttia.

Testaa pohjan kypsyys tökköömällä hammastikku leivoksen keskelle: jos tikkuun ei tartu taikinaa, se on paistunut kunnolla. Kannattaa kuitenkin katsoa, ettei tökkää sitä suoraan vaahtokarkkiin, koska ne olivat ainakin miulla vielä uunista ottaessa jokseenkin kokonaisen oloisia. Ei kyllä olleet kauaa, ilmeisesti sulivat uunistaoton jälkeen. Metkaa.

Anna jähtyä kunnolla, jotta päällinen ei sula.

Päällinen:
n. 6,5 dl tomusokeria
12 rkl vahvaa kylmää kahvia
8 rkl rypsiöljyvalmistetta
2,5 rkl van Houtenia
4 tl vanilijasokeria

Sihtaa tomusokeri ja kaakaojauho kulhoon ja lisää joukkoon vanilijasokeri. Sekoittele varovasti sekaisin.

Lisää kahvi ja sekoita niin, että se on tasaista töhnää.

Sulata rypsiöljyvalmiste ja lisää se töhnään.

Kun seos on sileää, lisää se pohjan päälle. Tämä kannattaa tehdä pohjan vielä ollessa uunipellillä, sillä taikina on innokas näkemään, mitä pohjan reunojen ulkopuolella on... tällä tavoin ei siis sotke koko keittiötä. ;)

Anna päällisen jähmettyä kunnolla, niin se ei sotke koko maailmaa - tai ainakaan koko kämppää. 

Huom! Voit myös käyttää juoksevan rypsiöljyvalmisteen tilalla margariinia. Itse päädyimme käyttämään tuota, koska se oli laktoositonta, eli kaikki pystyivät syömään leipomuksia.

Nyt taidan kömpiä sohvalle vielä hetkeksi, vaikka jo vähän väsyttäisikin. Jos nimittäin nyt menen nukkumaan, herään kuudelta aamulla, ja se ei ole kivaa. En vaan oo aamuvirkku, vaan illan torkku. :) Muita selostuksia tuparileipomuksista siis todennäköisesti huomenissa.

Sisustamista tee-se-itse -projektein

En tiedä muista, mutta itse ainakin haluan aina uuteen kotiin jotain uutta. Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että pakolla pitäisi jotain hankkia, vaan usein uudessa kodissa huomaa tarvitsevansa jotain uutta, syystä tai toisesta. Nyt ensimmäiseen yhteiseen kotiimme hankeimme muun muassa uuden maton sekä parvekepenkin, jonka maalasimme itse. Samalla sai vanha parvekepöytänikin vihdoinkin uuden pinnan - johan se oli sitä kaksi kesää odotellutkin.

Pöydän takapuoli ennen maalausta.

Pöydästä oleva kuva ennen maalausta on otettu sen takapuolelta, jossa pinnan vauriot eivät juurikaan näy. Päältä pöydän maalipinta oli kuitenkin jo lohkeillut, halkeillut ja kulunut, joten hiomista ilmeisesti riitti melkoisesti...

Pöytä hiomisen jälkeen

Hiomisen hoiti H. ja kaiketi hyvä niin, sillä kuunnellessani selitystä työnkulusta voisin veikata, ettei miun hermot olisi välttämättä kestäneet. Pöytä hiottiin koneella, jos sen käsin olisi joutunut tekemään, olisi mennyt ikä ja terveys, sillä jo koneen avulla hiottuna urakka oli ilmeisesti mitä "helpoin".

Uuden pinnan saanut pöytä parvekkeella.

Pöytä ja penkki saatiin siis valmiiksi juuri sopivasti tupareihin. Toisin sanoen ne siis siirrettiin parvekkeelle noin kaksi tuntia ennen ensimmäistä vierasta.

Penkki maalauksen jälkeen. Oli alunperin hiottua, käsittelemätöntä mäntyä.

Lisäksi parvekkeelle hankittiin muutamia sisustusjuttuja, eli yllä olevassa kuvassa näkyvä tuikkulyhtyteline ja pöydänpäällä olevat kynttiläkipot. Jostain syystä tekee mieli alkaa laulaa Muumien tunnaria aina, kun parvekkeelle astuu, sillä maali muistuttaa mielestäni melkoisesti muumitalon väriä. Mutta ainakin se piristää mukavasti vuokra-asuntomme parveketta. :)


Eivät nämä tee-se-itse -projektit vielä tähän loppuneet.

Koetimme saada makuuhuoneeseemme ripauksen ylellisyyttä erilaisilla sisustusratkaisuilla. Yöpöydät saattavat kyllä saada vielä jossakin kohtaa uuden maalipinnan molemmat, mutta nyt on hetkeksi maalaamiset maalattu.

Ennen parvekekalusteita petsasimme makuuhuoneen seinällä olevan peilin kehykset uuteen uskoon. Ja kuka muka sanoi, että Ikean huonekalut ovat persoonattomia? Voivat toki valmiina ehkä ollakin, mutta pienen tuunauksen jälkeen epäilen vahvasti, osaisiko kukaan sanoa, että parvekkeen pöytä on ostettu Ikeasta 20 eurolla ja peili kuudella eurolla...

Sohvan kehitimme miun vanhasta sängystäni. Ikan tyynyillä tuunattuna siitä tuli ihan kiva, eikä yhden yövieraan takia tarvitse enää hakea alhaalta patjaakaan. Kaiutintelineet sijoitimme sohvan molemmin puolin äänentoistollisista syistä.

Petsin tummentavan vaikutuksen sai kokea myös itse rakennetut kaiutintelineet. Telineet oli jostain pakko saada, sillä kotiteatterin takakaiuttimet eivät kuuluneet oikein ollessaan lattialla... Valmiiden telineiden hintoja kauhisteltuamme päädyin soittamaan isälleni, joka toi kyläillessään mukanaan tarvittavat puuosat. Nyt on sitten jämäkät telineet, joiden ulkonäön saimme kaiken muun hyvän lisäksi itse päättää. :)

Kuva on vähän epätarkka, mutta ei anneta sen häiritä. :) Ruukkuihin askartelin tunnistetikut itse, jotta tietää sitten, missä ruukussa kasvaa mitäkin. Vaikka Kokki-padastani lohkesikin pala, sitä ei onneksi tarivnnut heittää pois, vaikkei sillä enää ruokaa voikaan tehdä - se sai uuden elämän yrttiruukkuna!

Näiden projektien lisäksi istuttelin vielä yrttejä kasvamaan, jotta kesällä saisi sitten maustella taas ruokia ihan tuoreilla basilikalla, oreganolla, tillillä, rosmariinilla, kiinalaisella ruohosipulilla ja tavallisella ruohosipulilla - ja itse kasvatettuna niistä tulee paljon halvempia kuin kaupasta ostamalla. Lisäksi laitoin lehtisalaatin myös kasvamaan, sillä kuumana kesäpäivänä salaatti on se paras ruoka(ja kyllä, tämän sanoo ihminen, jota ei vielä pari vuotta sitten saanut salaattia vapaaehtoisesti syömään).

Sepä taisikin olla kaikki sisustamisesta tällä erää. Näiden projektien jälkeen olikin sitten hyvä alkaa leipoa tupareita varten. Tarjoilimme vieraille paitsi boolia, myös pesto-tomaatti-mozzarella- sekä tex mex -pizzaa, appelsiini- ja sitruunapiirakkaa sekä masaliisoja. Mutta niistä sitten lisää tuonnempana. :)

Muuttorumba ja muita tekosyitä

On tässä tullut muutettua, joten on aika jäänyt vähäiseksi tämän päivittämiseen. Tosin, kuten aiemmin on jo voinut huomata, on päivittely jäänyt muutenkin hitaammanlaiseksi, joten ehkä muuttoakaan ei ole hyvä käyttää syynä. Laiskuushan se on, mikä on "estänyt" päivittelemästä.

Yhtä kaikki, muutto tosiaan tapahtui H:n kanssa samaan asuntoon. On ollut kertakaikkisen ihanaa, kun ei ole tarvinnut juosta edes takaisin kahden asunnon väliä...

Uutta ja ihanaa, tuparilahjaksi saamaamme yleiskonettamme käyttäen tein sitten sämpylöitä. Teki mieli kokeilla jotain uutta, ja avuksi otinkin siis netin ihmeellisen maailman. Sämpylätaikinan pohjana käytin Myllyn Parhaan sivuilta löytynyttä puurosämpylöiden ohjetta, mutta koska mie oon mie, niin enhän malttanut millään pysytellä taaskaan ohjeessa, vaan lisäilin ohjeeseen vähän tätä ja vähän tuota.

Leivästä ei tullut mikään paksukainen, mutta hyvää se siitä huolimatta oli.

Puurosämpylät

Puuro:
5,5 dl vettä
2 dl neljän viljan puurohiutaleita
0,5 dl pellavansiemenrouhetta
suolaa
sokeria

Mittaa vesi kattilaan, ja kun se kiehuu heitä perään puurohiutaleet.

Lisää joukkoon pellavansiemenrouhe. Anna kypsyä paketin ohjeiden mukaisesti, ja lisää vettä, jos puuro alkaa näyttää turhan paksulta(liisteriltä se minun näytti ennen kuin lisäsin vettä).

Lisää suola ja sokeri. anna jäähtyä.

Toki tässä voi käyttää puuron jämiäkin, kuten Myllyn Parhaan reseptissä kehoitetaan. Itse en vain ole ottanut tavaksi syödä puuroa aamuisin, joten sen vuoksi jouduin tekemään sen erikseen.

Sämpylät:
4 dl puuroa
3 dl kuumaa vettä
1 pss kuivahiivaa
4 dl sämpyläjauhoja
0,5-1 dl aurongonkukansiemeniä

Mittaa puurosta 4 dl(itsellä jäi noin desi ylimääräistä tuosta tekemästäni puuroannoksesta) ja lisää joukkoon vesi. Sekoita tasaiseksi.

Mikäli käytät yleiskonetta, siirrä puuro koneeseen tässä vaiheessa. Toki tämän voi tehdä myös käsin.

Mittää kaksi desiä jauhoja ja lisää sinne kuivahiiva. Sekoita hyvin, jonka jälkeen lisää jauhot puuron kaveriksi kulhoon. Sekoita.

Lisää vielä loput kaksi desiä jauhoja ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää 0,5-0,75 desiä auringonkukansiemeniä taikinaan ja sekoita. Taikina jäi itselläni ainakin hyvin höllyväksi, mutta se ei haittaa.

Kohota liinan alla noin 20 minuuttia, ja kippaa se sen jälkeen kevyesti jauhotetun leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille. ripottele pinnalle loput auringonkukansiemenet ja annan kohota reilu puoli tuntia liinan alla.

Kuumenna uuni 225 asteeseen ja paista leipää uunin keskitasolla noin kymmenen minuuttia.Leipä jäi itselläni ainakin aika pehmeäksi vielä uunituksenkin jälkeen, mutta kun sen antoi olla pellillä jäähtymässä, sitä saikin sitten jo helposti leikattua(ja syötyä...).

Ja sitten ei muuta kuin sohvalle nautiskelemaan ja katselemaan Babar-sarjaa. Alkoi sopivasti lapsettaa tänään, joten mikä olisikaan parempi yhdistelmä piirrettyihin kuin lämmin, itse tehty leipä ja lasia maitoa tai kylmää kaakaota. :)

Yrttejäkin pitäisi istutella, ja sisustamisintoisena suunnetella niille mukava paikka parvekkeelle kesäksi. Vaan siitä sitten lisää joskus toiste.