Juurettomia ruisleipiä

Olen jo pidempään miettinyt, että ruisleivän kokeileminen voisi olla aika jees. Jokin aika sitten sain vihdoin aikaiseksi alkaa etsiä sopivaa ohjetta, mutta sitten se iski tajuntaan; vai että ruisleivän teko olisikin monen päivän urakka, kun juurta pitäisi teotella... Ei ole minun juttuni odotella ei. Lisägooglailu johti lopulta Lahoa rautaa -blogiin, josta bongasin juurettoman ruisleivän ohjeen. Vielä jokunen viikko piti asiaa kypsytellä, kunnes tänään...

Itsetehtyä ruisleipää!

... sain aikaiseksi tehdä taikinan, jonka jälkeen luonnollisesti piti sitten leipoakin.

Koska multa oli jotenkin mennyt ohjeen tunnin kohotusaika ohi, ehti H. töistä kotiin ennen kuin taikina oli leivontavalmista. Vaan eipä haitannut, koska kun ohjeesta riitti kahteen (isoon!) reikäleipään, käärittiin kumpikin hihamme ylös, ja lopputuloksena oli kaksi vähän erinäköistä leipää:

Minun versioni oli ohuempi, ja siten myös halkaisijaltaan isompi...

... kun taas H:n leivästä tuli muhkeampi ja tasaisempi.

      
Ohjeen löydät siis täältä. Sen verran sitä muutin, että vaihdoin kuivahiivan tuorehiivaan ja paistoaika lyhennettiin noin 20-30 minuuttiin, koska leipä tuntui olevan sillon jo ihan valmista.

Oli kyllä tosi simppeli homma, varsinkin, kun yleiskoneella vaivatahurautti taikinan vielä supernopsasti. Tosin nämä ei nyt ihan satasella onnistunut - maku kyllä oli ihan ruisleipäinen, mutta koostumus olisi voinut olla kuohkeampi. Liekö olisi auttanut, jos olisin kuitenkin jättänyt taikinan löysemmäksi (tarttui tosin nyt jo tehokkaasti kiinni kaikkeen mahdolliseen) tai leivät vielä kohoamaan hetkeksi ennen paistamista, vaivannut taikinan käsin tai käyttänyt sitä ohjeen mainitsemaa kuivahiivaa - pitääpä koettaa ensi kerralla.

Koska seuraava kertahan tulee, se on ihan varma, kyllä nämä sen verran makoisia olivat - ja mikä tuoksu uunista tulvahti!
   

Muuttorumba ja muita tekosyitä

On tässä tullut muutettua, joten on aika jäänyt vähäiseksi tämän päivittämiseen. Tosin, kuten aiemmin on jo voinut huomata, on päivittely jäänyt muutenkin hitaammanlaiseksi, joten ehkä muuttoakaan ei ole hyvä käyttää syynä. Laiskuushan se on, mikä on "estänyt" päivittelemästä.

Yhtä kaikki, muutto tosiaan tapahtui H:n kanssa samaan asuntoon. On ollut kertakaikkisen ihanaa, kun ei ole tarvinnut juosta edes takaisin kahden asunnon väliä...

Uutta ja ihanaa, tuparilahjaksi saamaamme yleiskonettamme käyttäen tein sitten sämpylöitä. Teki mieli kokeilla jotain uutta, ja avuksi otinkin siis netin ihmeellisen maailman. Sämpylätaikinan pohjana käytin Myllyn Parhaan sivuilta löytynyttä puurosämpylöiden ohjetta, mutta koska mie oon mie, niin enhän malttanut millään pysytellä taaskaan ohjeessa, vaan lisäilin ohjeeseen vähän tätä ja vähän tuota.

Leivästä ei tullut mikään paksukainen, mutta hyvää se siitä huolimatta oli.

Puurosämpylät

Puuro:
5,5 dl vettä
2 dl neljän viljan puurohiutaleita
0,5 dl pellavansiemenrouhetta
suolaa
sokeria

Mittaa vesi kattilaan, ja kun se kiehuu heitä perään puurohiutaleet.

Lisää joukkoon pellavansiemenrouhe. Anna kypsyä paketin ohjeiden mukaisesti, ja lisää vettä, jos puuro alkaa näyttää turhan paksulta(liisteriltä se minun näytti ennen kuin lisäsin vettä).

Lisää suola ja sokeri. anna jäähtyä.

Toki tässä voi käyttää puuron jämiäkin, kuten Myllyn Parhaan reseptissä kehoitetaan. Itse en vain ole ottanut tavaksi syödä puuroa aamuisin, joten sen vuoksi jouduin tekemään sen erikseen.

Sämpylät:
4 dl puuroa
3 dl kuumaa vettä
1 pss kuivahiivaa
4 dl sämpyläjauhoja
0,5-1 dl aurongonkukansiemeniä

Mittaa puurosta 4 dl(itsellä jäi noin desi ylimääräistä tuosta tekemästäni puuroannoksesta) ja lisää joukkoon vesi. Sekoita tasaiseksi.

Mikäli käytät yleiskonetta, siirrä puuro koneeseen tässä vaiheessa. Toki tämän voi tehdä myös käsin.

Mittää kaksi desiä jauhoja ja lisää sinne kuivahiiva. Sekoita hyvin, jonka jälkeen lisää jauhot puuron kaveriksi kulhoon. Sekoita.

Lisää vielä loput kaksi desiä jauhoja ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää 0,5-0,75 desiä auringonkukansiemeniä taikinaan ja sekoita. Taikina jäi itselläni ainakin hyvin höllyväksi, mutta se ei haittaa.

Kohota liinan alla noin 20 minuuttia, ja kippaa se sen jälkeen kevyesti jauhotetun leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille. ripottele pinnalle loput auringonkukansiemenet ja annan kohota reilu puoli tuntia liinan alla.

Kuumenna uuni 225 asteeseen ja paista leipää uunin keskitasolla noin kymmenen minuuttia.Leipä jäi itselläni ainakin aika pehmeäksi vielä uunituksenkin jälkeen, mutta kun sen antoi olla pellillä jäähtymässä, sitä saikin sitten jo helposti leikattua(ja syötyä...).

Ja sitten ei muuta kuin sohvalle nautiskelemaan ja katselemaan Babar-sarjaa. Alkoi sopivasti lapsettaa tänään, joten mikä olisikaan parempi yhdistelmä piirrettyihin kuin lämmin, itse tehty leipä ja lasia maitoa tai kylmää kaakaota. :)

Yrttejäkin pitäisi istutella, ja sisustamisintoisena suunnetella niille mukava paikka parvekkeelle kesäksi. Vaan siitä sitten lisää joskus toiste.